Hyvästien jättäminen on kauheata, oikeasti. Olen vieläkin hämmästyksissä siitä rakkauden määrästä, jota olen saanut viimeisinä päivinä ennen lähtöäni aasiaan. Nyt kun yritän kirjoittaa teille ekasta matkustus päivästä täällä, mielessä ei oikein ole muuta kuin perhe ja rakkaat kotona. On vaikea olla itkemättä, mutta toisaalta hymyilemiseen on parempi syy; mulle on tapahtunut jotain upeinta ja tiedän että mihin menenkin niin kaikki päätyy parhain päin.
Mutta, asiaan.. Istun bangkok airwaysin loungessa, jonne tämmöiset tavalliset köyhät pulliaisetkin pääsevät. Leppoinen vaikka (hieman likainen) olo sohvalla löhötessä 22 tunnin matkaamisen jälkeen kovilla tuoleilla niska taittuneena. Mun piti lähteä pienellä määrällä tavaraa, mutta hieman lisää painoa tuli rinkkaan kun piti ottaa makuupussi ja pari villapaitaa, jotka kuitenkin jätän pois matkasta kuukauden päästä. Vuoristo ilma kun tuolla pohjoisessa voi olla öisin kylmä enkä minä kylmästä tykkää niin yhtään !
Söin äskön 2€ × 10kpl sushia, mutta nälkä kurnii vatsassa kun lentokoneissa ei tarjoiltu ruokaa. Nyt odotan vaan niin paljon, että pääsen käsiksi kaikkeen kahden h :n ruokaan (halpaa&hyvää) mitä thaimaalla on tarjota. Varsinkin pohjois-thaimaan lanna keittiöllä.
Hahah, naurattaa kun ostin äskön kauheaan janoon aivan jotain yli kauheata keltaista juomaa. Sen olisi edes voinut saada alas, mutta ei. Sen jälkeen ostin mineraali vettä, joka ei ollutkaan sitä mitä niin autuaasti luvattiin vaan tavallista vettä. Noh, toivotaan seuraavalla kerralla onnistavan, muuten nestehukka vie voiton.
Mulla on vielä outo olo, että olenko mä matkalla jo vai en. En ole nukkunut kolmeen yöhön kunnolla, eikä 11 tunnin lennolla tullut tehtyä muuta kuin tuijotettua elokuvia. Uni taitaa ottaa kohta vallan. Illaksi chiang maihin olisi jo vähän suunnitelmia, jos en nyt simahda tähän sohvalle ja missaa lennon. Olen tosi helpottunut, että kaikki on sujunut ihan moitteitta, vaikka pikku myöhästymistä ja odottelua on ollut. En ole joutunut kuulusteltavaksi, eikä laukuista löytynyt mitään mitä siellä ei pitäisi olla, joten ainakin vielä olen turvassa thai vankilalta. Siitä kyllä tulisi mahtava romaani jos sinne joutuisin.. Mutta ! Ajatukset harhailee ja kädet tärisevät, joten pistän hetkeksi silmät kiinni ja uneksin. Kuullaan taas Chiang Maissa !
No comments:
Post a Comment